Markkinaorientaatiolla menestystä ja kasvua!

Kasvuun liittyvässä työpajassa käsiteltiin lopuksi vähän markkinaorientaatiota. SeAMK:n kasvuyritystutkimuksissa on havaittu, että kasvua on erittäin vaikea selittää; ainoa kasvua selittävä tekijät on menestyminen. Menestyminen voidaan taas jakaa kahteen eri osa-alueeseen: liiketoiminnalliseen kehittymiseen ja taloudelliseen menestymiseen. Nämä korreloivat tietysti keskenään voimakkaasti.

Liiketoiminnallista kehittymistä selittää erittäin paljon yrityksen markkinaorientaatio. Markkinaorientaatiolla tarkoitetaan sitä, miten systemaattisesti yritys hankkii asiakas- ja kilpailijatietoa ja käyttää sitä sitten yritystoimintansa kehittämisessä. Kyse on nimenomaan systemaattisuudesta ja suunnitelmallisuudesta. Toinen menestymistä selittävä asia on markkinointikyvykkyys. Tällä tarkoitetaan yrityksen osaamista asiakassuhteiden hallinnassa, brändin johtamisessa sekä markkinoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa.

Omaa markkinaorientaatiota ja markkinointikyvykkyyttä voi jokainen yritys helposti kehittää. SeAMK on luonut siihen valmiiksi työkalun, jonka osaa kävimme läpi kasvuyrittäjyyden työpajan lopuksi. Käy katsomassa koko kehittämistyökalu verkosta ja hyödynnä sitä oman yrityksesi markkinoinnin kehittämisessä!

Työkalu löytyy täältä: http://www.seamk.fi/fi/Tutkimus-amp;-kehittaminen/SeAMK-TKI-palvelut/Kehittamistyokalut-yrityksille

Huomaa, että sieltä löytyy myös muita hyödyllisiä työkaluja. Markkinaorientaatiotyökalu löytyy listasta kun selaat sivua alaspäin!

Mitä muut ajattelevat?

Onko lähiympäristön ja tärkeiden ihmisten tuella ja ajatuksilla merkitystä yrittäjyyden aloittamisessa? Opiskelijoilta kysyttiin uskomusta siitä, mitä läheiset ajattelevat ja kuinka paljon opiskelijat välittävät läheisten suhtautumisesta siihen, pitäisikö tavoitella vai olla tavoittelematta oman yrityksen perustamista ja yrittäjänä toimimista. Parhaiden kavereiden ja itselle tärkeiden ihmisten uskottiin tukevan yrityksen perustamista ja yrittäjänä toimimista (ka 5,3 asteikolla 1=ei pitäisi 7= pitäisi). Perheenjäsenten uskottiin myös tukevan pyrkimystä yrityksen perustamiseen, mutta hieman vähemmän kuin parhaiden kavereiden ja itselle tärkeiden ihmisten (5,1).

Opiskelijoilta kysyttiin myös kuinka paljon he välittävät siitä mitä läheiset ajattelevat oman yrityksen perustamistavoitteista tai yrittäjänä toimimisesta valmistumisen jälkeen. Itselle erittäin tärkeiden ihmisten ajatukset olivat merkityksellisimpiä (ka 4,4). Perheenjäsenten tai kavereiden ajatuksilla ei näiden vastausten perusteella ole kovin voimakasta merkitystä.   

Suunnittelemalla kohti toteutusta

Kuinka haaveesta tulee suunnitelma ja suunnitelmasta totta? Haaveet muuttuvat toteutettaviksi suunnitelmiksi siinä vaiheessa, kun asetetaan tavoitteita ja pohditaan keinoja niiden saavuttamiseksi. Yhdeksästätoista opiskelijasta yhdeksän kertoi tavoitteekseen yrityksen perustamisen, joskaan ajankohta ei vielä ole varma. Kuusi mainitsi suunnitelmien ja selvitysten tekemisen tavoitteekseen ja neljä vastaajaa haluaa kehittää yritysideaa ja itseään. Kahdella vastaajalla oli jo valmis idea ja jotakuinkin valmiit suunnitelmatkin, mutta aika, rahoituksen saaminen tai elämäntilanne muutoin ei ole sopiva yrittäjäksi ryhtymiselle. Vastausmainintojen määrä nousee 21:een, sillä osa mainitsi sekä suunnitelmien tekemisen nyt, että yrityksen perustamisen myöhemmin.

Askeleet kohti yrittäjyyttä lähtevät yrittäjyyden kipinän heräämisestä asian tarkempaan selvittelyyn. Käsitys siitä mitä yritystoiminta on, kasvaa tiedon lisääntyessä opintojen, harjoittelujen, erillisten koulutusten ja suunnitelmien tekemisen myötä. Liiketoiminta- ja markkinointisuunnitelmat sekä talouslaskelmat saattavat liittyä omiin opintoihin jo valmiiksi. Silloin niitä kannattaa tietenkin hyödyntää tekemällä harjoitus oman idean näkökulmasta. Yritystalli auttaa harjoitusten liittämisessä osaksi opintoja sekä siinä jos ideaa ei halua julkistaa. Oman yritysidean löytäminen ja sen kehittely opintojen aikana auttaa parhaan toteutustavan löytämisessä – tai ehkä myös huomaamaan että se ei olekaan kannattava. Ideaa voi ehkä myös testata vaikkapa pop up myymälän avulla. Noin neljänneksellä opiskelijoista on pyrkimyksenä suorittaa opintoja eri näkökulmista ja laaja-alaisesti saaden sitä kautta hyvän osaamispaletin yrittäjyyttä ajatellen.  Lisäksi löytyy henkilöitä, joilla on tavoitteena yrityksen haltuunotto tai perustaminen. Omistajanvaihdoksen tekeminen on nimittäin myös erittäin varteenotettava vaihtoehto.

Yrittäjyys tulevaisuuden tehtävänä

Kaksi kolmasosaa vastanneista opiskelijoista ilmoittaa harkitsevansa yrittäjyyttä tulevaisuuden työllistymisen vaihtoehtona tai heillä on jo valmiita suunnitelmia yrityksen perustamiseksi. Suunnitelmien toteuttaminen voi odottaa elämäntilanteen muuttumista yritystoiminnalle otollisemmaksi, valmistumista tai taloustilanteen kohentumista.

Jotakuinkin neljänneksellä opiskelijoilla on jo kokemusta yrittäjyydestä. He ovat itse toimineet yrittäjinä aiemmin tai toimivat parhaillaan. Joillakin yritystoiminta on ollut pientä ja toiminimen kautta tapahtuvaa ja nyt mietinnässä ovat keinot toiminnan laajentamiseen tai viemiseen uuteen suuntaan.

Viidenneksellä opiskelijoista on olemassa idea siitä millaisen yrityksen he haluaisivat perustaa tai yrittäjyys tuntuu kiinnostavalle vaihtoehdolle vaikka selvää yritysideaa ei vielä olekaan.

Koska yritysideoiden toimeenpano on hyvin eri vaiheessa, ovat myös suunnitelmat vaihtelevia. Pääpiirteittäin voidaan todeta, että opiskeluaikana liikeideaa kehitellään eteenpäin ja tehdään erilaisia suunnitelmia toteutettavuudesta. Löytyy myös esimerkki siitä, että yritysidean kehittelemisen ja selvitysten tekemisen kautta käy ilmi että yritysidea on hyvin kilpailulla alalla, jolloin idea todetaan liian riskialttiiksi. Myös tällainen tulos on hyvä, sillä se osoittaa kuinka opiskelujen aikana pystytään kehittämään ideaa ja suunnitelmia, mutta myös osataan kyseenalaistaa ja alistaa kriittiselle tarkastelulle.